Yhdessä vihaa vastaan- varjoraportti

Oikealla puolella olevasta linkistä pääset suoraan ensimmäiseen varjoraporttiimme joka on tuotettu tämän sivuston kautta kerätättävillä vastauksilla.

Yhdessä vihaa vastaan selvittää kokemuksia vihatapauksista ja syrjinnästä Suomessa

 23.11.2021

Suomessa esiintyvistä vihatapauksista on toistaiseksi kerätty vain vähän tietoa, vaikka ilmiön vaikutukset heijastuvat niin yksilön kuin myös koko yhteisön hyvinvointiin. Tillsammans mot hat -verkkotyökalu tarjoaa mahdollisuuden raportoida vihatapauksiin liittyvistä kokemuksista matalalla kynnyksellä.

Vihamielisyys erilaisia vähemmistöjä kohtaan on tutkimusten ja kokemusten perusteella yleinen ja moninainen ilmiö, jota ei kuitenkaan tunneta hyvin. Tämä johtuu osittain siitä, että vain pieni osa viharikoksista tulee viranomaisten tietoon. Yhdessä Vihaa Vastaan -verkkotyökalu kehitettiin välineeksi raportoida vihatapauksista nimettömän verkkolomakkeen avulla ja se on osa EU-rahoitteista Tiedolla Vihaa Vastaan -hanketta.

Tillsammans mot hat -varjoraporttia varten kootuissa vuoden 2021 aikana lähetetyissä vastauksissa korostuvat vihatapaukset olivat usein ennestään tuntemattoman henkilön uhriin kohdistamia sanallisia solvauksia, uhkailua tai epäasiallista palvelua. Myös työpaikalla tai -markkinoilla tapahtui syrjintää. Vastaajat kertoivat myös fyysisestä väkivallasta sekä jatkuvasta häirinnästä.

 

Viha murentaa luottamusta

Vihatapaus kohdistui yleisimmin etnisiin vähemmistöihin tai ulkomaalaista syntyperää olevaan henkilöön. Monet aasialaistaustaustaisista vastaajista kertoivat joutuneensa erityisesti koronapandemiaan liittyvien ennakkoluulojen ja solvausten kohteeksi. Vihatapauksen tekijää kuvailtiin yleensä keski-ikäiseksi tai nuoreksi alle 30-vuotiaaksi valkoihoiseksi mieheksi, mutta poikkeuksiakin ilmeni.

Usein vihatapauksesta ilmoittanut henkilö oli todistanut toiseen henkilöön kohdistunutta vihatapausta. Monet kertoivat myös omasta kokemuksestaan.

Vihatapauksiin liittyvät kokemukset aiheuttivat niin uhrien kuin todistajienkin parissa ahdistusta, pelkoa ja hämmennystä. Eräs vastaaja kuvaili, kuinka ulkopuoliseen kohdistetun vihapuheen todistaminen murensi tunteen aiemmin turvallisesta ja hyväksyvästä ilmapiiristä. Vastaavanlaiset kokemukset kielivät vihatapausten laajemmista kielteisistä vaikutuksista yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla.

 

Vähemmistöjen syrjintä työssä tai palveluissa yleistä

Syrjintä työpaikoilla tai -markkinoilla ja palveluiden parissa ovat monille etnisiin vähemmistöihin kuuluville ja vammaisille henkilöille arkipäiväinen ilmiö. Väitettä tukevat useat riippumattomat tutkimukset ja selvitykset kuin myös varjoraportin saamat vastaukset. 

Syrjintä on moninainen ilmiö, jossa henkilöä kohdellaan huonommin kuin toisia tai hän joutuu huonompaan asemaan jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella ilman hyväksyttävää syytä. Syrjintä voi olla välitöntä, eli suoraa tai välillistä, eli epäsuoraa.

Välittömässä syrjinnässä henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi elinkeinonharjoittaja kieltäytyy päästämästä tummaihoista henkilöä liiketiloihinsa.

Välillisessä syrjinnässä näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä.

Vastausten perusteella ulkomaalaiselta kuulostava nimi ja etninen tausta vaikuttivat suuresti siihen, miten henkilöä kohdeltiin työyhteisössä. Ongelmallisissa tilanteissa tukiverkosto jäi usein hataraksi tai olemattomaksi ja vihatapauksen kohteeksi joutuneen henkilön oli selvittävä tilanteesta yksin ilman työnantajan tai viranomaisten tukea. Joissain tapauksissa työantaja kohteli etniseen vähemmistöön kuuluvaa työntekijäänsä epäasiallisesti tai syrjivästi.

Vastaajat kertoivat myös tilanteista, joissa heiltä esimerkiksi evättiin palvelu ilman hyväksyttävää syytä. Palvelu sairaanhoidon piirissä saattoi olla töykeää tai jopa aggressiivista henkilön etnisen taustan tai äidinkielen vuoksi.

 

Sanallisia solvauksia ja pahoinpitelyjä

Yleisesti ottaen vihatapausten kirjo oli hyvin laaja ja kohdistui suureen joukkoon erilaisia ihmisiä. Yleisimpiä olivat sanallinen solvaus ja väkivallan muodot, kuten pahoinpitely. Tilanteet olivat usein yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia. Kohde oli usein yksin vihatapauksen sattuessa.

Osa vastaajista kertoi myös kiinnittäneensä huomiota rasistisiin graffiteihin, kuten hakaristeihin. Kukaan vastaajista ei kertonut ulkopuolisten puuttuneen julkisessa tilassa tapahtuvaan häirintään tilanteissa, joissa läsnä oli myös muita ihmisiä.

 

Viranomaisten asema

Tillsammans mot hat -raportin aineiston perusteella lähes kaikki vastaajat kokivat, ettei ilmoittaminen poliisille hyödyttänyt vihatapauksen selvittämisessä. Monet pelkäsivät ilmoituksen seurauksia tai eivät uskoneet viranomaisten kykyyn vaikuttaa ilmiöön. On myös syytä huomata, ettei Suomen rikoslaki tunne viharikosta erillisenä rikoksena. Vihamotiivi voidaan kuitenkin katsoa tuomiota koventavaksi tekijäksi ja viharikosten kohdalla saatetaan soveltaa sellaisia rikosnimikkeitä, kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan. 

Euroopan perusoikeusviraston FRA:n vuonna 2017 julkaiseman laajan kyselyn mukaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kuitenkin luottavat Suomessa viranomaisiin muita EU-maita enemmän. Vaikka suurin osa syrjinnästä, häirinnästä ja väkivaltatilanteista jätettiin ilmoittamatta, ilmoittivat Suomessa asuvat kokemuksistaan eniten verrattuna muihin EU-maihin.

Kaikista kriittisimmin vastaajat suhtautuivat viranomaisten kykyyn puuttua internetin keskustelupalstoilla ja yhteisöpalveluissa esiintyvään vihapuheeseen. Erityisesti keskustelupalstojen moderointia pidettiin vastaajien keskuudessa epäonnistuneena.

 

Vihapuhe rehottaa keskustelupalstoilla

Internetissä tapahtuva vihapuhe oli yleinen ilmoituksen kohde raportin saamissa vastauksissa. Keskustelupalstat liittyivät selkeästi myös verkkolomakkeeseen kohdistuneeseen trollaukseen ja muuhun häirintään. Tämä johtopäätös oli mahdollista tehdä häirintäviestien kielenkäytön ja lomakkeeseen jätetyn informaation perusteella.

Tutkimusten mukaan keskustelupalstojen käyttäjistä pieni osa vaikuttaa tuottavan suurimman osan vihapuhetta sisältävistä viesteistä. On myös syytä huomata, että vihapuhe kattaa vain pienen osan kaikesta viestinnästä sosiaalisen median alustoilla.

Toisaalta vaikka keskustelupalstoilla esiintyvää vihapuhetta vähäteltäisiin merkityksettömänä tai jonkinlaisena huumorina, on se silti yhteiskunnallisesti huolestuttava ja kasvava ilmiö. Vihapuhe on vallankäytön väline, jonka tarkoitus on lietsoa epäluuloa, uhkaa ja halveksuntaa. Ihmisryhmien toiseuttaminen nakertaa yhteiskunnallista luottamusta ja saattaa jopa luoda jännitteitä eri ryhmien välille. Vihapuhe ei koskaan ole vastavuoroista tai totuudenmukaista.

 

Raportin johtopäätökset

Vihatapaukset vaikeuttavat etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden jokapäiväistä arkea ja yhteiskunnallista osallistumista. Ne luovat turvattomuuden tunteen ja valitettavan usein vihatapauksen kohteeksi joutunut henkilö joutuu selviytymään kokemuksistaan ilman yhteisön tukea. Varsinkin pessimistinen suhtautuminen viranomaisten kykyyn puuttua etnisiin vähemmistöihin kohdistuvaan vihaan on erityisen huolestuttavaa.

Tillsammans mot hat -verkkolomake on avoinna osoitteessa www.yhdessavihaavastaan.fi ja ilmoituksen vihatapauksesta voi täyttää suomen, ruotsin tai englannin kielellä.


  Etnisten vähemmistöjen syrjintää esiintyy sitkeästi palveluissa ja työmarkkinoilla

23.11.2021

Tillsammans mot hat -varjoraportin aineistossa korostuivat selvästi arkipäiväiset syrjinnän kokemukset työyhteisöissä, työhaussa ja palveluiden parissa. Nämä tilanteet vaikeuttavat syrjintää kohtaavien ihmisten elämää kohtuuttomalla tavalla ja vahvistavat tunteita yhteiskunnallisen tasa-arvon puutteesta. 

Kokemuksia raportoitiin muun muassa liiketiloissa ja sairaaloissa kohdatusta epäasiallisesta palvelusta. Syrjinnän perusteina oli yleisimmin kohteen äidinkieli, etninen tausta tai ihonväri. Diskriminaatio oli pääasiassa välitöntä, eli suoraa syrjintää.

 

Epäkohtia sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisuudessa

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jokaisen elämän kannalta olennaisia palveluita, joissa yhdenvertainen kohtelu on erityisen tärkeää. Viranomaisella on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja laatia suunnitelma tukemaan yhdenvertaisuuden edistämistä. Asiakaslain mukaan jokaisella on oikeus saada hyvälaatuisia sosiaalipalveluita ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakkaan ihmisarvoa ei tule loukata ja hänen vakaumustaan sekä yksityisyyttään on kunnioitettava.

Vammaisilla henkilöillä on yhtäläinen oikeus yhdenvertaisiin palveluihin ja heille on järjestettävä tarvittavat kohtuulliset mukautukset. Kohtuullisia mukautuksia tulee tehdä myös silloin, kun viranomainen päättää palveluiden tai etuuksien myöntämisestä. Kaiken kaikkiaan sosiaalipalveluiden toteutuksessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu sekä yksilölliset tarpeet kuin myös hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Raportin aineistosta nousi kuitenkin esiin useita tilanteita, joissa henkilöä ei kohdeltu yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa esimerkiksi hänen äidinkielensä tai etnisen taustansa vuoksi. Henkilökunnan käytös on voinut olla vähättelevää, epäystävällistä tai kovakouraista ja vastaajat kokivat tulleensa tilanteissa loukatuksi. Ilmoituksia tuli myös muiden kuin sairaanhoitohenkilökunnan epäasiallisesta käytöksestä. Eräässä tapauksessa sairaalan vartija käytti voimakeinoja tapauksesta raportoineeseen uhriin ilman hyväksyttävää syytä.

Epäammattimainen käytös sosiaali- ja terveyspalveluissa heikentää luottamusta viranomaisiin. Epämiellyttävät kokemukset saattavat vaikuttaa kielteisesti huonoa kohtelua kokeneiden henkilöiden halukkuuteen hakeutua näiden palveluiden pariin myöhemmin.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa ilmenevä moniperusteinen syrjintä on lisäksi omiaan aiheuttamaan turvattomuutta ja huolta yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Moniperusteinen syrjintä tarkoittaa sitä, että syrjinnän perusteena on yksi kuin useampi henkilöön liittyvä ominaisuus, esimerkiksi vammaisuus ja etninen alkuperä. Erityisesti vammaiset henkilöt ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä, jotka kohtaavat usein myös moniperusteista syrjintää.

 

Syrjivä etninen profilointi

Raporttia varten saaduissa vastauksissa ilmeni erilaista etnisiin vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää, kuten palvelun epäämistä tai syrjivää etnistä profilointia. Yleisellä tasolla etninen profilointi tarkoittaa ihmisten jaottelua ominaisuuksien, kuten ihonvärin, uskonnon, sukupuolen tai etnisen taustan perusteella, eikä se kaikissa tapauksissa ole syrjivää. Syrjivässä etnisessä profiloinnissa sen sijaan henkilöä kohdellaan muita samassa tilanteessa olevia epäedullisemmin ilman lainsäädännöstä löytyvää perustetta. Tämä tarkoittaa käytännössä vaikkapa sitä, ettei henkilöä päästetä sisään liiketilaan etnisen taustansa vuoksi.

Lainvalvonnan piirissä esiintyvää syrjivää etnistä profilointia ovat muun muassa sellaiset tutkintamenetelmät, kuten pysäytykset, henkilöllisyystodistusten tarkastukset tai etsinnät, joille ei ole muuta perustelua, kuin esimerkiksi kohteen ihonväri tai etninen tausta. Tutkimusten mukaan tällainen menettely heikentää vähemmistöjen luottamusta poliisiin ja vähentää halukkuutta ilmoittaa rikoksen uhriksi joutumista poliisille.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA:n mukaan kansainvälisen lainsäädännön vakiintuneen periaatteen mukaan rotuun, etniseen alkuperään tai uskonnolliseen vakaumukseen perustuva välitön syrjintä ei missään olosuhteissa ole perusteltua tai oikeutettua, ei edes yleisen hätätilan tai turvallisuusuhan aikana.

 

Työpaikoilla ilmenee moninaista syrjintää

Syrjintä ja epäasiallinen kohtelu työyhteisöissä vaikuttavat raportin vastausten perusteella myös huolestuttavan yleiseltä. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat vastaajat kertoivat muun muassa vaikeuksistaan löytää töitä Suomessa suoritetusta tutkinnosta tai riittävästä työkokemuksesta huolimatta. Vastaajat kertoivat myös tulleensa syrjityiksi työpaikalla ulkomaalaiselta kuulostavan nimensä takia.

Työnhaussa tai työpaikalla tapahtuvasta moninaisesta syrjinnästä on saatu viitteitä useiden tutkimusten ja selvitysten perusteella. SAK:n vuonna 2019 julkaiseman selvityksen mukaan moni työperäisistä maahanmuuttajista kohtaa epäasiallista kohtelua, vähättelyä ja ennakkoluuloja työnantajan tai työtovereidensa taholta. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä myös huijattiin palkanmaksussa, heiltä saatettiin pimittää tietoa työhön liittyvistä eduista tai heitä syrjittiin vuorojen ja lomien jaossa.

Eräs vastaaja kertoi tilanteesta, jossa hänen työnantajansa päätti käyttää asiakkaille lähetetyssä joukkosähköpostissa vain hänen työtoverinsa nimeä, sillä työnantaja ei uskonut asiakkaiden lukevan viestiä henkilön ulkomaalaiselta kuulostavan nimen takia. Henkilö kertoi kirjanneensa työnantajan syrjivästä toiminnasta valituksen yrityksen henkilöstöhallinnolle, mutta valituksella ei ollut seurauksia työnantajalle.

 

Syrjintä työmarkkinoilla heikentää yhteiskunnallista osallistumista

Työmarkkinoilla tapahtuva syrjintä heikentää maahanmuuttajataustaisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden yhteiskunnallista osallistumista monella tavalla. Esimerkiksi tilanteet, joissa vähemmistöön kuuluvalle henkilölle maksetaan muita heikompaa palkkaa vaikuttaa suoraan yksilön ja hänen lähipiirinsä elämänlaatuun.

Humanistisen ammattikorkeakoulu Humakin vuoden 2019 julkaisu huomauttaa, että suurilla työnantajilla on yleensä pieniä yrityksiä enemmän resursseja selvittää työnantajan velvollisuuksia. Varsinkin pienet yritykset tarvitsevat kuitenkin nykyistä selkeämpiä ohjeita ja tukea etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden palkkaamiseen.